keskiviikko 25. huhtikuuta 2018









I











































































































































Pieni pala Amerikkaa meidän silmin. 
Torrance, Los Angeles - Viktorville - Las Vegas - Williams - Grand Canyon - Sedona - Phoenix - Santa Monica, Los Angeles

Kertakaikkisen upea, onnistunut ja muistorikas Californian, Nevadan ja Arizonan roadtrippi takana. Lämmintä riitti. Pohjoisen pikkukylissä ja Canyonilla oli viileämpää, unohtamatta Las Vegasin armottomia kevättuulia. Siinä sai tosissaan tehdä töitä pysyäkseen pystyssä. Torrancesta karautettii erään paikallisen järkkäämällä Ford Mustangilla Las Vegasiin. Se oli erään matkaseuralaiseni suuri unelma, siis ylipäänsä ajaa muskeliautolla ameriikan tantereella ja  niinpä se kävi kuin kävikin toteen.   matkalla pysähdyttiin vaikuttavassa Viktorvillessä, joka kaikella aitoudellaan hurmasi meidät. Las Vegas oli liian levoton paikka meidän makuun. Downtowni oli ihan kiva mut se kaikki meno ja meininki lukuisine casinoineen ja vilkkuvaloineen ei oikein napannut. Tuli melkeimpä oksennusreaktio siitä kaikesta riettaudesta. Syntinen kaupunki niinkuin sanotaan ja piti kyllä kutinsa tuo nimi :D Siellähän me myös jouduttiin pienen hotellihuijauskeissin keskelle, mutta onnkesi valpas paikallinen taxikuski meidät siitä tilanteesta pelasti. Pienessä Williamsin kylässä, lähellä Grand Canyonia, sielu lepäs ja päästiin peseen vähän pyykkiäkin ennenkuin vetästiin vaellussaappaat jalkaan ja lampsittiin itse Canyonille vaeltamaan. Arizonassa helle hellitteli talven karaisemaa suomalaista nahkaa, Sedona tarjos upeat maisemat ja Phoenixissa päästiin mm. haikkaamaan Black Mountain huipulle. Vierailtiin myös Old Tucsonissa, joka on elokuvia varten rakennettu hyvin aidontuntoinen villinlännenkylä. Siellä todella pääsi ajanhenkiseen tunnelmaan.  Pääsi eräs amerikanautohullu tyyppaamaan vuoden -74 Corvetenkin. Se oli menoo se. Paluu Los Angelesiin tehtiin Coachellan kautta, joka oli tietenkin isoin virhe koko reissulla. Poliisin kehottamana kerättiin vaivihkaa kimpsut ja kampsut kasaan ja luikahdettiin tiehemme sieltä ennenkuin joudutaan aseellisen ryöstön uhreiksi. hui kauheeta!  viimeisinä päivinä saatiin maistaa Santa Monican kuuluisia biitsejä. Olimme hyvin viihdytettyjä siellä kun auringonlaskun aikaan ihmiset kaivautui rannalle näyttämään kuka mitäkin talenttiaan ja bloggarit/muut sensellaiset tuli ottamaan uusimpia otoksiaan.

Kaikenkaikkiaan kolmella eri autolla taitettiin tämä trippi. Isoimmissa kaupungeissa autoja oli tienpäällä paljon, mutta muutamia ruuhkia lukuunottamatta matkanteko oli yllättävän sujuvaa ja meitä kun oli kaksi auton kyydissä niin saatiin käyttää "salmiakkikaistaa" joka oli aina melkeimpä tyhjä, koska isojen sakkojen uhalla yksin ajelevat amerikkalaiset pysyttelivät poissa kimppakyytikaistalta. Tavattiin huikeita paikallisia ihmisiä ja nautittiin olostamme. Kaikki sujui kutakuinkin mutkattomasti tietenkin lukuunottamatta pieniä vastoinkäymisiä joista kuitenkin pienin murhein selvittiin.