keskiviikko 27. syyskuuta 2017






















Eskarin päiväpiirillä oli kysytty kuinka moni on jaksanut polkea pyörällä kauas? Olga oli harmissaan kun ei voinut viitata koska tuskin kukaan olis pitänyt kaukaisena postilaatikoille polkemista vaikka meidän postilaatikko ei ihan talon kyljessä olekaan. Sovittiin että tehdään joku päivä sellainen pyöräretki niin että käsi voi nousta reippaasti seuraavan kerran kysyttäessä samaista asiaa.

Olipa virkistävää tehdä pieni syysretki. Etappeina oli hevosaitaukset, naapurin lampaat ja vielä olis intoa riittänyt polkea k-markettiin karkkiostoksillekin tai edes yksityistien päähän sinne mistä asfaltti alkaa.
Hämärä alkoi kuitenkin hiipiin ja  heijastinliivitkin jäi kotiin joten päätettiin jatkaa retkeä viikonloppuna eväiden kera ja käännettiin pyöränkeulat kotia kohti. Pysähdyttiin pellonlaitaan pissatauolle ja napattiin muutama kuvakin tosin ainoo joka pellolle uskalsi oli mamma. Sielä kun voi tosissaan vaikka sammakoitakin olla :)
Todistettavasti käytiin kaukana koska: 
"oli kivaa ja niskaan tuli oikein hiki" -Olga